Dán siiddus sáhtát lohkat dáid áššiid:
Manne galget skuvllat ja gielddat searvadahttot?
Leat ollu ákkat manne gielddat ja skuvllat berrešedje eambbo beroštišgoahtit skuvlasáhttoáššiin ja eanet searvat skuvlasáhttoproseassaide. Dás vuollelis namuhuvvojit deháleamos ákkat.
Diehtojuohkin
Vuođđoskuvlla oahppit ja ohppiid ovddasteaddjit/váhnemat galget áinnas váldit oktavuođa skuvllain jos dárbbašit eanet dieđuid. Skuvlii ja gildii lea álkit addit rivttes dieđuid ohppiide ja ovddasteddjiide/váhnemiidda jos dihtet oahppi skuvlasáhttovuoigatvuođaid ja skuvlasáhttoortnega birra Finnmárkkus. Máhtolašvuohta vuogádaga geavaheamis lea stuora ávkin go ohppiid galgá FSáhttu vuogádahkii registreret- erenoamáš sidjiide geat beaivválaččat barget dánlágan áššiiguin.
Ruhtadeapmi
Dálá láhkamearrádusaid mielde leat gielddat geatnegahttojuvvon máksit skuvlasáhttogoluid buot ohppiid ovddas geain lea nuvttá skuvlasáhttovuoigatvuohta. Dat sáhttá leat gielddalaš mearrádus mas gielda gáibiduvvo máksit sáhtu dahje fylkkasuohkanlaš mearrádus mas gielda gáibiduvvo máksit iežasoasi.
Gielddaide berre leat miellagiddevaš beassat váikkuhit áššiide mat lasihit gieldda goluid. Gielddat oččoše dalle diehtit man ollu skuvlasáhttu duođaid máksá, man ovddas máksu gáibiduvvo ja mo goluid sáhtašii buorebut stivret. Ruhtadanáššiid dáfus dat attášii maid vejolašvuođa eastadit guovtteoaivilvuođa ja riidduid gieldda ja fylkkasuohkana gaskka, mat váldet áiggi ja ruđaid.
Dálá vuogádat, maid gielda geavaha registreret vuođđoskuvlaohppiid geain lea skuvlasáhttovuoigatvuohta, mielddisbuktá ahte gielda oažžu vuđolaš dieđuid ja vejolašvuođa searvat prosessaide mat váikkuhit gieldda ekonomiijadillái.
Mieđušteaddji
Ohppiin geain lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui lea maid vuoigatvuohta dárbbašlaš mieđušteaddjái. Mieđušteaddji sáhttá geavahuvvot jos oahppi ii sáhte okto johtit skuvlii ja ruoktot. Gielddas lea ovddasvástádus bearráigeahččat ahte vuođđoskuvlaohppiid vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui ollašuhttojuvvo, juogo gielddalaš dahje fylkkasuohkanlaš skuvlasáhttomearrádusa bokte. Go gielddat registrerejit vuođđoskuvlaohppiid skuvlasáhttodárbbuid, de ožžot dat vuđolaš dieđuid ohppiid birra geat dárbbašit mieđušteaddji.
Bearráigeahčču
Muhtumin sáhttá šaddat guhkes vuordináigi oahpahusa ovdal ja maŋŋil. Vuordináigi rievddada iešguđet luohkáid skuvlabeaivvi guhkkodaga mielde. Vuordináiggis lea ohppiin vuoigatvuohta dárbbašlaš bearráigehččui. Gielddas ja skuvllas lea ovddasvástádus fuolahit ohppiide dohkálaš bearráigeahču. Go gielda registrere vuođđoskuvlaohppiid skuvlasáhttodárbbuid, de oažžu dat vuđolaš dieđuid ohppiid birra geat dárbbašit bearráigeahču.
FSáhttu - skuvlasáhttoportála
FSáhttu gohčoduvvo portála gosa Finnmárkku oahppit geain lea nuvttá sáhttovuoigatvuohta galget registrerejuvvot. FSáhttu geavahuvvo meannudit skuvlasáhttoohcamušaid, diŋgot sáhttoduođaštusaid ohppiide ja rehkenastit gielddaid iežasoasi. Portálas gávdnojit ollu dieđut ovttaskas oahppi sáhttodárbbus.
Skuvllat registrerejit vuođđoskuvlaohppiid sáhttodárbbu FSáhttui. Fylkkasuohkana ovddasvástádus lea jeavddálaččat ođasmahttit ja doaimmahit portála.
Skuvllat mat dárbbašit eanet oahppat FSáhttu vuogádaga birra galget váldit oktavuođa fylkkasuohkaniin šiehtadit áiggi.
Vállje FSáhttu
Skuvlasáhtu organiseren
Oahpahuslága mielde lea fylkkasuohkanis ja gielddas oktasaš ovddasvástádus skuvlasáhttui. Dás vuollelis čilgejuvvo oanehaččat movt skuvlasáhtu ovddasvástádus lea juogaduvvon gieldda ja fylkkasuohkana gaskka.
FSáhttui galget buot oahppit registrerejuvvot gielddalaš mearrádusa vuođul jos sáhttoovddasvástádus gullá gildii, ja fylkkasuohkanlaš mearrádusa vuođul jos sáhttoovddasvástádus gullá fylkii. Skuvlasáhtu organiseren - omd. diŋgot drošše - sáhttet dušše sii dahkat geain lea mearridanváldi. Danne eai galgga skuvllat ja gielddat organiseret skuvlasáhtu ohppiide geat ohcet fylkkasuohkanlaš mearrádusa vuođul, ja fylkkasuohkan ii galgga skuvlasáhtu organiseret ohppiide geat ohcet gielddalaš mearrádusa vuođul.
Gieldda ovddasvástádus
- Skuvlasáhtu organiseren vuođđoskuvlaohppiide geain lea erenoamáš váralaš ja váttis skuvlageaidnu, ja eai deavdde skuvlageainnu guhkkodatgáibádusa oažžut nuvttá skuvlasáhtu. Gielda sáhttá ávžžuhit dáid ohppiid geavahit fylkkasuohkana almmolaš sáhttofálaldagaid jos dat gávdnojit.
- Ollašuhttit vuođđoskuvlaohppiid vuoigatvuođa mieđušteaddjái ja goziheapmái.
- Gieldda ovddasvástádus bajábealde namuhuvvon kuvlačuoggáin gusto maid priváhta vuođđoskuvlaohppiide ja friddjaskuvlaohppiide.
- Skuvlasáhtu organiseren vuođđoskuvlaohppiide geat ohcama vuođul eai vácce iežaset lagasskuvllas. Gielda sáhttá ávžžuhit dáid ohppiid geavahit fylkkasuohkana almmolaš sáhttofálaldagaid jos dat leat doaimmas.
Fylkkasuohkana ovddasvástádus
- Skuvlasáhtu organiseren ohppiide geain lea guhkes skuvlageaidnu.
- Skuvlasáhtu organiseren ohppiide geat dárbbašit fanassáhtu skuvlii ja ruoktot.
- Skuvlasáhtu organiseren ohppiide gean leat bistevaš dahje gaskaboddosaš doaibmahehttehusat. Medisiinnalaš duođaštus galgá biddjot mielddusin go skuvllat registrerejit ohcamuša FSáhttui.
- Fylkkasuohkana ovddasvástádus bajábealde namuhuvvon kuvlačuoggáin gusto maid priváhta vuođđoskuvlaohppiide ja friddjaskuvlaohppiide.
- Skuvlasáhtu organiseren buot joatkkaskuvlaohppiide geain lea nuvttá skuvlasáhttovuoigatvuohta.
Skuvlasáhtu ruhtadeapmi
Sihke gielddas ja fylkkasuohkanis lea ruhtadanovddasvástádus skuvlasáhttoortnegii.
Gielddaid iešmáksu
Gielda galgá máksit iežasoasi ohppiid ovddas geaidda nuvttá skuvlasáhttu lea juolluduvvon fylkkasuohkanlaš mearrádusa vuođul. Dál gustojit čuovvovaš sáhttohattit maid vuođul iežasoassi rehkenastojuvvo buot Finnmárkku vuođđoskuvllaide, friddjaskuvllaide ja priváhtaskuvllaide:
- 2,20 kruvnnu juohke kilomehteris ja unnimus haddi lea 31,00 kruvnnu.
Iežasoassi galgá máksojuvvot čuovvovaš ohppiid ovddas:
- Vuođđoskuvla-, priváhtaskuvla- ja friddjaskuvlaoahppit geaidda fylkkasuohkanlaš mearrádusa vuođul lea juolluduvvon nuvttá skuvlasáhttu almmolaš sáhtuin, droššiin dahje iežas fievrruin.
- Vuođđoskuvla-, priváhtaskuvla- ja friddjaskuvlaoahppit geaidda gielddalaš mearrádusa vuođul lea juolluduvvon nuvttá skuvlasáhttu Snelandia fievrruiguin.
Iežasoassi ii galgga máksojuvvot čuovvovaš ohppiid ovddas:
- Vuođđoskuvla-, priváhtaskuvla- ja friddjaskuvlaoahppit geat gielddalaš mearrádusa vuođul besset geavahit drošše dahje iežas fievrru maid gielda organisere.
Ekonomalaš ovddasvástádus go oahppi vázzá iežas lagasskuvllas
Oahppis lea gielddalaš mearrádus:
- Gielda máksá iežasoasi dušše daid ohppiid ovddas geat geavahit fylkkasuohkana almmolaš sáhttofálaldagaid.
- Gielda ferte ieš lágidit ja ruhtadit skuvlasáhtu daid ohppiid várás geat eai sáhte geavahit fylkkasuohkana almmolaš sáhttofálaldagaid. Gielda ii dárbbaš dalle máksit iežasoasi.
Oahppis lea fylkkasuohkanlaš mearrádus:
- Fylkkasuohkan lágida ja ruhtada skuvlasáhtu juogo bussiin, fatnasiin, droššiin dahje oahppi iežas fievrruin.
- Gielda máksá iežasoasi buot vuođđoskuvlaohppiid várás geain lea fylkkasuohkanlaš mearrádus.
Ekonomalaš ovddasvástádus go oahppi ii vácce iežas lagasskuvllas
Oahppis lea gielddalaš mearrádus (gusto dábálaččat go oahppi ii vácce lagasskuvllas):
- Gielda máksá iežasoasi ohppiid ovddas geat geavahit fylkkasuohkana almmolaš sáhttofálaldagaid.
- Gielda ferte máksit buot liigegoluid jos oahppi ii vácce iežas lagasskuvllas ja dan geažil ii sáhte geavahit fylkkasuohkana almmolaš sáhttofálaldagaid. Gielddas lea geatnegasvuohta lágidit ja ruhtadit sáhttofálaldaga jos oahppi geavahii fylkkasuohkana skuvlasáhttofálaldaga go váccii lagasskuvllas. Gielda ii dárbbaš máksit iežasoasi.
Oahppis lea fylkkasuohkanlaš mearrádus:
- Jos fylkkasuohkan seastá skuvlasáhttogoluid go oahppái eaŋkilmearrádusa bokte juolluduvvo oahpahus eará skuvllas go lagasskuvllas, de galgá fylkkasuohkan veahkehit máksit ođđa sáhttoortnega goluid. Gielda galgá dalle máksit iežasoasi.
- Oahppit geat eai vácce iežaset lagasskuvllas galget FSáhttui registrerejuvvot dušše fylkkasuohkanlaš mearrádusain jos fylkkasuohkan organisere ja ruhtada skuvlasáhtu. Váldde oktavuođa fylkkasuohkaniin jos háliidat diehtit man ollu fylka seastá skuvlamolsuma geažil.