Muhtomin mearridit skuvllat ásahit sierra sáhttoortnega mii ii leat lágas mearriduvvon. Skuvllat ieža fuolahit ja ruhtadit dalle skuvlasáhtu. Váldde oktavuođa skuvllain jos háliidat diehtit makkár ortnega du skuvla čuovvu.
Erenoamáš ássandilli:
Sáhttonjuolggadusat vuođđoskuvllas (PDF, 3 MB)
1. ja 2. luohká ohppiin, guđiin lea guhkit go 2 kilomehter skuvlageaidnu ja 3.–10. luohká ohppiin, guđiin lea guhkit go 4 kilomehter skuvlageaidnu, lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui. Skuvlageaidnu mihtiduvvo uvssas uksii, ja oaneheamos muohtačorgejuvvon váccihahtti geaidnu gaskal skuvlla ja ruovttu mearrida skuvlageainnu guhkkodaga. Oahppi bistevaš ássanbáiki lea dábálaččat oahppi ruoktu.
Gieldda ovddasvástádus lea gávdnat ohppiide orrunsaji jos geaidnu ruovttu ja skuvlla gaskka lea nu guhki ahte beaivválaš sáhtu ii leat dohkálaš. Dohkálašvuođaárvvoštallamis galgá gielda deattuhit mátkkoštanáiggi, oahppi agi, oadjebasvuođa ja doaibmahehttehusa. Eahpádusdilálašvuođain mearridit váhnemat galgá go oahppi orrut eará sajis. Ássangielddas lea bearráigeahččanovddasvástádus ohppiide geat orrot eará sajis.
Jus oahppi biddjo orrut eará gildii, de lea ásodat dahje láigolatnja oahppi ruoktu. Mátkegolut váhnemiid ássanbáikái eai máksojuvvo.
Mihtit gaskka ieš
Ohppiin, guđet fertejit geavahit fatnasa skuvlii ja ruoktot, lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui beroškeahttá das man guhki lea ruovttus skuvlii.
Ohppiin guđiin lea bistevaš doaibmahehttehusat, lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui beroškeahttá skuvlageainnu guhkkodagas. Seamma vuoigatvuohta gusto maid Astoáiggeortnegii (SAO). Doavtterduođaštus galgá čuovvut ohcama mii sáddejuvvo skuvlii. Skuvllaid áigemearri sáddet ohcamuša skuvlajahkái 2026/2027 lei bearjadaga miessemánu 15. beaivvi 2026.
- dearvvašvuođaduođaštus ii sáhte boarráset go golbma mánu, ja dan sáhttá sáddet maŋŋá go lea ohcamuša sádden.
- Oahppit bistevaš doaibmahehttehusaiguin (nugo juvlastuollogeavaheaddjit) eai dárbbaš sáddet ođđa dearvvašvuođaduođaštusa juohke skuvlajagi.
Viečča dearvvašvuođaduođaštusskovi (PDF, 197 kB)
Ohppiin guđiin leat gaskaboddosaš doaibmahehttehusat dahje vahát, lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui nu guhká go lihkadanváttut bistet. Oahppi ovddasteaddjit galget sáhttodárbbu dieđihit skuvlii, mii diŋgo fievrru njuolgga fievrrideaddjis dahje fylkkagieldda bokte. Skuvla galgá šiehtadit ja fállat dohkálaš skuvlasáhtu 1. beaivvi rájes go fievrridandárbu bođii ja sáhttofálaldat galgá addojuvvot dassá go šiehtadus loahpahuvvo.
Dearvvašvuođaduođaštus ja ohcanskovvi galgá sáddejuvvot skuvlii ovdal dahje go skuvlasáhttu lea fállojuvvon. Jos dat ii dahkko, de sáhttá fylkkagielda dahje skuvla gáibidit ovddasteddjiid/váhnemiid máksit fievrridangoluid.
Viečča dearvvašvuođaduođaštusskovi (PDF, 197 kB)
Ohppiin erenoamáš várálaš ja váttis skuvlageainnuin, lea vuoigatvuohta oažžut nuvttá skuvlasáhtu beroškeahttá skuvlageainnu guhkkodagas. Ferte sáhttit duođaštit makkár dilálašvuođat dagahit geainnu erenoamáš várálažžan dahje váttisin.
Jos oahppi deavdá eavttuid oažžut skuvlasáhtu sihke guhkes skuvlageainnu geažil ja váralaš ja váttis skuvlageainnu geažil, de galgá skuvlasáhttu ohccojuvvot guhkes skuvlageainnu geažil. Fylkkagielddas lea ovddasvástádus fuolahit skuvlasáhtu ohppiide guđiin lea guhkes gaska skuvlii.
Gielda galgá fuolahit sáhtu ohppiide guđiin lea erenoamáš váralaš dahje váttis skuvlageaidnu ja eai deavdde geaidnoguhkkodaga eavttuid. Gielda sáhttá dákkár dilálašvuođain diŋgot sierra fievrrideami dahje ávžžuhit ohppiid geavahit fylkkagieldda almmolaš sáhttofálaldaga, jos dakkár gávdno.
Oahppis lea juogaduvvon ássanbáiki go orru guokte iešguđetlágan čujuhusas seamma skuvlajagi. Oahppi skuvlasáhttovuoigatvuohta ferte de árvvoštallojuvvot sierralaga daid guokte čujuhusaide.
Skuvlasáhttu goappaš ássanbáikkis eaktuda, ahte oahppi deavdá ovtta dain ovdalis namuhuvvon eavttuid goappaš čujuhusain, ja ahte gávdno fievrridanmolssaeaktu oahppái. Jos skuvlasáhttu nuppi ássanbáikkis ii leat dohkálaš, dahje jos oahppi ii deavdde eavttuid mat gusket nuvttá skuvlasáhttui, de ferte ovddasteaddji/váhnen ieš fuolahit sáhtu iežas ássanbáikkis skuvlii, dahje ođđasit árvvoštallat oahppi ássandilálašvuođa.
Vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui eaktuda ahte oahppi orrundilálašvuohta goappaš váhnemiid luhtte lea bistevaš, plánejuvvon ja jeavddalaš ortnet, ja eai summal eaŋkilgalledeamit. Ii eaktut ahte mánná orru seamma olu juohke ruovttus.
Mánás ii leat vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui goappaš ássanbáikkiin jos lea dábálaš servvoštallanšiehtadus mánáidlága mielde.
Goappaš váhnema ferteba deavdit ja sáddet digitála ohcanskovi juohke skuvlajahkái ohppiid ovddas geain lea juogaduvvon ássanbáiki.
Sáhttu gaskkal biebmoruovttu ja skuvlla máksojuvvo seamma láhkai go dábálaš sáhttu mii lea gaskkal ruovttu ja skuvlla.
Mánáin, geat leat mánáidsuodjalusa hálddus ja geat biddjojit gaskaboddosaš ruovttuide dahje mánáidsuodjalusásahussii oanehis áigái, lea vuoigatvuohta joatkit oahpahusa dan skuvllas mas son lei oahppi dan áigemuttus go šattai mánáidsuodjalusa ovddasvástádussan, jus oahppi háliida dan ja jus dat geavatlaččat lea vejolaš ovdamearkka dihte mátkkoštanáiggi ektui. Mánáidsuodjalusas lea ekonomalaš ja organisatuvrralaš ovddasvástádus skuvlasáhttui, dassážii mánná oažžu bistevaš orrunsaji (biebmoruovttu dahje sullasačča).
Sámegillii ođasmahttojuvvon 15.06.2026
Samisk versjon oppdatert 15.06.2026