Skuvlasáhttoohcamis ferte almmuhit manlágan fievrru oahppi dárbbaša. Sáhttá válljet juo go busse, fatnasa, drošše dahje iežas fievrru. Jos oahppái juolluduvvo nuvttá skuvlasáhttu, de almmuhuvvo reivves manlágan fievrru oahppi galgá geavahit. Ohppiide, geat sáhttet geavahit almmolaš sáhttofálaldaga, ii juolluduvvo nuvttá skuvlasáhtu droššiin dahje iežas fievrruin. Loga eanet iešguđet sáhttofálaldagaid birra dás vuollelis.
Almmolaš sáhttofálaldagat
Oahppit galget geavahit almmolaš sáhttofálaldaga ruovttu ja skuvlla gaskka jos dat soahpá dábálaš skuvlaálgin- ja nohkanáigái, ja jos mátkkoštanáigi lea dohkálaš. Almmolaš sáhttofálaldahkii gullet Snelandia busset ja fanassáhtut.
Geahča Snelandia mátkeplánareaiddu
Bussefálaldat - guđe busse sáhttá oahppi geavahit?
Sáhttoduođaštus gusto buot Snelandia fievrruide gaskkal oahppi ássanbáikki ja skuvlla, maiddái jos lea dárbu lonuhit fievrru gaskan. Sáhttokoartta beassá geavahit buot bussiin ja diŋgonsáhtuin/Flexx . Busse galgá váldit mielde ohppiid buot almmolaš bisánansajiin, nu guhkás go vejolaš.
Sáhttokoarta ii gusto eahkedis, vahkkoloahpaid, luomus dahje eará friddjabeivviin. Dalle ferte oastit dábálaš bileahta.
Dieđut Snelandia mátkkoštanvejolašvuođaid ja sáhttofálaldagaid birra gávnnat mátkeplánareaiddus dahje snelandia.no:s.
Oahppit geain leat oaivilat dahje háliidit váidit Snelandia almmolaš sáhttofálaldaga, galget váldit oktavuođa skuvllain, vai skuvla beassá ášši fievrridit viidáseappot fylkkagildii.
Taxi busse sadjái
Oahppit sáhttet oažžut “Taxi busse sadjái” doppe gos almmolaš sáhttofálaldat ii dohkke. Dat mearkkaša ahte taxï viežžá oahppi/ohppiid deaivvadanbáikkis šiehtaduvvon áigái. Dárkileappo dieđut bohtet ovdan nuvttá skuvlasáhtu mearrádusas.
Ruvttorievdadusat ja mátkedáhkádus
Fievrrideaddji galgá nu johtilit go vejolaš dieđihit jos sáhttofálaldat maŋŋona dahje bissehuvvo. Buot maŋŋoneamit guhkit go 15 minuhta dahje bisseheamit galget almmuhuvvot snelandia.no neahttabáikkis dahje ruktobálvalusas 177. Eará sáhttofálaldat sáhttet lágiduvvot jos dat geavatlaččat lea vejolaš.
Mátkedáhkádus gusto buot bussemátkkiide Finnmárkkus, jos vuorddekeahtes dáhpáhus ii leat ovddalgihtii dieđihuvvon, ja jos eará sáhtu ii fállojuvvo dahje jos fievrrideaddji lea sivalaš maŋŋoneapmái dahje bisseheapmái. Mátkedáhkádus ii gusto fanasmátkkiide.
Mátkedáhkádusgáibádus galgá sáddejuvvot guoskevaš fievrridanfitnodahkii.
Loga eanet mátkedáhkádusa birra
Iežas fievru
Iežas fievru sáhttá ohcama bokte juolluduvvot skuvlasáhttun, jos oahppis leat erenoamáš dárbbut dahje jos lea váilevaš almmolaš sáhttofálaldat. Oahppi gii dárbbaša iežas fievrru skuvlasáhttun erenoamáš dárbbuid geažil, galgá čájehit doavttirduođaštusa mii duođašta ahte son ii sáhte geavahit almmolaš sáhttofálaldaga.
Iežas fievrru geavaheapmi mearkkaša ahte oahppái dahje ovddasteaddjái mieđihuvvo máksu fievrru vuodjima ovddas.
Buhtadusmáksu iežas fievrru vuodjimis:
- 5 kruvnnu juohke kilomehteris
- Bummaruđat, feargabileahtat jna.
Lobi geavahit iežas fievrru skuvlasáhttun ozat seamma láhkai go skuvlasáhtu. Joatkkaskuvlla oahppit geat sihtet iežas fievrru skuvlasáhttun galget dieđihit dan FSkyss ohcamuša deavdimis.
Máksu
Go ohcamuš geavahit iežas fievrru skuvlasáhttun lea dohkkehuvvon, de galgá oahppi sáddet vuodjinrehkega skuvlii juohke mánu. Skuvla doaimmaha vuodjinrehkega viidáseappot fylkkagildii mii fuolaha máksámušaid.
Skuvla galgá dárkkistit ahte oahppi lea leamaš skuvllas daid beivviid son lea bivdán mávssu vuodjima ovddas.
Vuodjinrehketskovvi
Drošše
Oahppit sáhttet erenoamáš dárbbuid ja váilevaš almmolaš sáhttofálaldaga geažil oažžut juolluduvvot drošše skuvlasáhttun. Oahppi gii dárbbaša drošše skuvlasáhttun erenoamáš dárbbuid geažil, galgá čájehit dearvvašvuođaduođaštusa mii duođašta ahte son ii sáhte geavahit almmolaš sáhttofálaldaga.
Sámegillii ođasmahttojuvvon 24.11.2025
Samisk versjon oppdatert 24.11.2025