Oahppi ferte deavdit ovtta čuovvovaš eavttuin oažžut nuvttá skuvlasáhtu:
Muhtomin mearridit skuvllat ásahit sierra sáhttoortnega mii ii leat lágas mearriduvvon. Skuvllat ruhtadit ieža dalle skuvlasáhtu. Váldde oktavuođa skuvllain jos háliidat diehtit makkár ortnega du skuvla čuovvu.
Erenoamáš ássandilli:
Joatkkaskuvlla skuvlasáhttonjuolggadusat (PDF, 572 kB)
Joatkkaskuvlla ohppiin lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui go skuvllas lea uhcimusat 6 km ássanbáikái. Oaneheamos muohtačorgejuvvon váccihahtti geaidnu uvssas uksii mearrida skuvlageainnu guhkkodaga. Oahppi álbmotregistarii čálihuvvon ássanbáiki lea oahppi ruoktu.
Jos oahppi orru láigolanjas/ásodagas, de lea dat su ruoktu. Eaktun oažžut nuvttá skuvlasáhtu lea ahte ásodagas lea unnimusat 6 kilomehter skuvlii (dahje bargohárjehallamii). Mátkegolut gaskal váhnemiid ja oahppi ruovttu eai buhtaduvvo.
Mihtit gaskka ieš
Ohppiin, geat fertejit geavahit fatnasa skuvlii ja ruoktot lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui beroškeahttá das man guhki lea ruovttus skuvlii.
Oahppit, geain leat bistevaš doaibmahehttehusat, lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui beroškeahttá skuvlageainnu guhkkodagas. Doavtterduođaštus galgá čuovvut ohcama.
Viečča dearvvašvuođaduođaštusskovi (PDF, 197 kB)
Ohppiin geain leat gaskaboddosaččat doaibmahehttehusat dahje vahát, lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui nu guhká go doaibmahehttehusat dahje vahát bistet. Oahppi ferte sáhttodárbbu dieđihit skuvlii, mii diŋgo fievrru njuolgga fievrrideaddjis dahje fylkkagielddas. Fylkkagielda ráhkada šiehtadusa fievrrideaddjiin. Fievrrideapmi galgá álggahuvvot 1. beaivvi rájes go fievrridandárbu bođii ja sáhttofálaldat galgá addojuvvot dassá go šiehtadus loahpahuvvo.
Dearvvašvuođaduođaštus ja ohcanskovvi galgá registrerejuvvot FSkyss:ii ovdal dahje dakkaviđe go skuvlasáhttu lea fállojuvvon. Jos dat ii dahkko, de sáhttá fylkkagielda dahje skuvla gáibidit oahppi máksit fievrridangoluid.
Viečča dearvvašvuođaduođaštusskovi (PDF, 197 kB)
Joatkkaskuvlla oahppit geatnegahttojuvvon bargohárjehallamis ožžot mátkegoluid buhtaduvvot bargohárjehallanfitnodaga ja ruovttu gaskka. Eaktuduvvo ahte hárjehallanfitnodaga ja ruovttu gaskka lea unnimusat 6 kilomehter.
Jos oahppi orru láigolanjas/ásodagas bargohárjehallanáigodagas, de lea dat su ruoktu, ja dat biddjo vuođđun geainnu guhkkodaga mihtideapmái.
Oahppis lea juogaduvvon ássanbáiki go orru guokte iešguđetlágan čujuhusas seamma skuvlajagi. Oahppi skuvlasáhttovuoigatvuohta ferte de árvvoštallojuvvot sierralagai daid guokte čujuhusaide.
Skuvlasáhttu goappaš ássanbáikkis eaktuda, ahte oahppi deavdá ovtta dain ovdalis namuhuvvon eavttuid goappaš čujuhusain, ja ahte gávdno fievrridanmolssaeaktu oahppái. Jos skuvlasáhttu nuppi ássanbáikkis ii leat dohkálaš, dahje jos oahppi ii deavdde eavttuid mat gusket nuvttá skuvlasáhttui, de ferte ovddasteaddji/váhnen ieš fuolahit sáhtu iežas ássanbáikkis skuvlii, dahje ođđasit árvvoštallat oahppi ássandilálašvuođa.
Vuoigatvuohta nuvttá skuvllasáhttui eaktuda ahte oahppi orrundilálašvuohta goappaš váhnemiid luhtte lea bistevaš, plánejuvvon ja jeavddalaš ortnet, ja eai summalis eaŋkilgalledeamit. Ii eaktut ahte mánná orru seamma olu juohke ruovttus.
Mánáidlága mielde ii leat mánás vuoigatvuohta nuvttá skuvlasáhttui goappaš ássanbáikkiin jos lea dušše dábálaš servvoštallanšiehtadus.
Sáhttu gaskkal biebmoruovttu ja skuvlla máksojuvvo seamma láhkai go dábálaš sáhttu mii lea gaskkal ruovttu ja skuvlla.
Oahppis, gii lea mánáidsuodjalusa fuolahusas ja gii biddjo gaskaboddosaš ruovttuide dahje mánáidsuodjalusásahusa fuolahussii oanehis áigái, lea vuoigatvuohta joatkit oahpahusa dan skuvllas gos lei dalle go šattai mánáidsuodjalusa fuolahussii. Eaktun lea, ahte oahppi ieš dan háliida ja ahte dat geavatlaččat lea vejolaš ovdamearkka dihte mátkkoštanáiggi dáfus. Mánáidsuodjalus ovddasvástida skuvlasáhttogoluid ja organiserema dassái go oahppi oažžu bistevaš ássanbáikki (biebmoruovttu jna.).
Sámegillii ođasmahttojuvvon 03.12.2025
Samisk versjon oppdatert 03.12.2025