1. Duogáš
Dás čujuhuvvo EO No 181/2011 Diehtočállosii (Bussemátkkošteddjiid vuoigatvuođaláhka). Vuollelis čilgejuvvojit mátkkošteddjiid vuoigatvuođat oanehaččat. Das deattuhuvvojit oktasašjohtolaga njuolggadusat mat dás vuollelis namuhuvvojit, muhto čorgatvuođa dihte namuhuvvojit maid vuoigatvuođat mat gustojit badjel 250 kilomehter guhkkosaš mátkkiide, vuđoleappot čilgejuvvon Diehtočállosis. Mátkkošteddjiid vuoigatvuođat suodjaluvvojit muhtun oktavuođain buorebut nationála lágaid ja njuolggadusaid bokte, nu go čilgejuvvon NS 11032 čállosis. Vuoigatvuođat čilgejuvvojit eanet dás vuollelis.
Eambbo dieđuid gávnnat Diehtočállosis (dárogillii) (PDF, 970 kB).
2. Láhkamearrádus oppalaččat
2.1 Láhkamearrádusa viidodat ja lágalašvuohta jna.
Láhkamearrádusa artihkkala 2 ulbmil lea bussiide ja sáhttobiillaide mearridit njuolggadusaid ee. sihkkarastit mátkkošteddjiide ovttadássásaš meannudeami, vuoigatvuođa oažžut dieđuid ja veahki, vuoigatvuođa veahkkái maŋŋoneami/bisseheami geažil ja váidinvuoigatvuođa. Fievrrideaddji oaivvilduvvo dás dat fitnodat geainna dagat šiehtadusa ja/dahje dat mii du fievrrida.
3. Mátkkošteaddji vuoigatvuođat
3.1 Vuoigatvuohta fievrrideapmái ja vealatkeahtes beassaneavttut
a) Vuoigatvuohta fievrrideapmái 9. ja 10. artihkkala mielde: Doaibmahehttejuvvon olbmuin lea lága mielde vuoigatvuohta fievrrideapmái. Mátkkošteaddjin lea dus vuoigatvuohta oastit bileahta ja beassat bussii almmá olggušteami haga doaibmahehttejumi dihte (artihkal 9). Artihkkala 10. njuolggadusat gustojit daid ráddjehusaiguin maid bussiid sihkkarvuohta ja ráhkadus mielddisbuktet.
Min busset leat ráhkaduvvon ja dohkkehuvvon Eurohpá lágaid vuođul ja dain lea sadji 1300 mm guhkkosaš juvlastullui (oktan geavaheddjiin). Gorgŋehagat ja seaidneráhkadus juvlastuoluid várás 1. klássa bussiin galget gierdat 300 kg ollesdeattu. Dađibahábut eat sáhte fievrridit stuorát juvlastuoluid, go dat ii livčče dohkálaš. Busses lea várrejuvvon sadji maid juvlastuollogeavaheddjiid sáhttá geavahit jos dat lea guorus.
Min vuoddjit ja eará bargit galget veahkkin bivdit eará mátkkošteddjjid sirdit eará čohkkánsadjái jus lea sadji.
b) Vealatkeahtes beassannjuolggadusat: Min eavttut galget gustovaš njuolggadusaid olis suddjet mátkkošteddjiid vealaheami vuostá ja mii háliidat áinnas cavgilemiid jos oaivvildat iežat vealahuvvon. Sáhtát sáddet midjiide e-poastta dáppe. Jos dárbbašat, de lea dus vuoigatvuohta oažžut kopiija min njuolggadusain ja sáhttofálaldagain mat dutnje leat relevánta.
3.2 Vuoigatvuohta veahkkái jos mátki lea guhkit go 250 kilomehter
Veahkki galgá diŋgojuvvot maŋimustá 36 diimmu ovdal mátki, muhto jos dat ii leat dahkkon, de galget bussebargit ovttasbarggus fievrrideaddjiin addit dárbbašlaš veahki jos sis leat doarvái resurssat sajis.
Dus lea vuoigatvuohta čuovvovaš veahkkái:
- Jos terminálas galggat ovdamearkka dihte beassat bordái, vuordinlatnjii ja vuolggahállii, fitnat hivssegis.
- Beassat bussii ja fas olggos
- Gálvvu bidjat bussii
- Beassat čohkkánsadjái
- Beassat váldit mielde oahpistanbeatnaga
Jos maŋŋoneapmi lea unnimusat 90 minuhta badjel 3 diibmosaš mátkkis, de lea dus maid vuoigatvuohta dárbbašlaš veahkkái. Eaktuduvvo ahte dikšumii lea dárbu.
3.3 Vuoigatvuođat lihkohisvuođain, das maiddái njuolggadusat jos juovlastuollu billašuvvá
Lága artihkkala 17 vuođul lea fievrrideaddjis ekonomalaš ovddasvástádus jos juvlastuollu billašuvvá, dahje eará neavvut maid dárbbaša doaibmahehttehusaid geažil. Ovddasvástádus lea objektiivvalaš, muhto jos it sihkkaraste iežat juvlastuolu sihkkarvuođareaidduiguin mat leat busses, omd. gávpotbussiin lea seaidneráhkadus ja “boagán/báttit” regiovdnabussiin, de šattat ieš sivalažžan billašuvvamii ja fievrrideaddji ovddasvástádus nohká áibbas dahje belohahkii.
Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii gokčat buot goluid jos šattat oastit ođđa stuolu ja jos gárttat máksit gaskaboddosaš reaidduid ovddas, ja fievrrideaddji lea geatnegas máksit daid. Dasa lassin gustojit biilaovddasvástáduslága buhtadusnjuolggadusat mat gusket persovdnavahágiidda ja/dahje gálvvuide.
3.4 Mátkkošteddjiid vuoigatvuođat maŋŋonemiid dahje bissehemiid oktavuođas
Jos bisseheamit dahje maŋŋoneamit dáhpáhuvvet eanet go 120 min eret terminálas, de ferte fievrrideaddji lága artihkkala 19 vuođul fállat čuovvovačča:
- Joatkit mátkki mearriduvvon báikái, juogo boahtte vuolgagiin dahje eará áiggis – muhto seamma eavttuid mielde.
- Buhtadit bileahttahatti ja sáhtu ruovttoluotta jos dat leš heivvolaš.
Dat gusto badjel 250 kilomehter guhkkosaš bussemátkkiide.
3.5 Dieđihangeatnegasvuohta, olámuttolaš eavttut ja dieđut
Láhkamearrádusa mielde lea dus vuoigatvuohta oažžut dohkálaš dieđuid mátkkoštaneavttuid birra neahttabáikkis ja dárbbašlaš dieđuid nu guhká go leat mátkkošteamen. Áigeguovdilis dieđut dan oktavuođas leat dieđut mat gusket bileahttahaddái, gustovašvuhtii, bileahta eaiggátvuhtii ja vejolaš duođaštangeatnegasvuhtii. Maiddái dieđut plánejuvvon rievdadusaid birra ja jos šaddet rievdadusat mátkki vuolde. Dieđuid galgá gohččuma mielde juohkit iešguđet láhkai, ovdamearkka dihte visuálalaččat ja jiena bokte. Dus lea maid vuoigatvuohta oažžut kopiija mátkkoštannjuolggadusain.
Norgga láhkanjuolggadusaid vuođul lea dus vuoigatvuohta oažžut dieđuid universála hámis, ja das lea vejolaš spiehkastit dušše erenoamáš sivaid geažil. Dieđut galget addot álkis ja áddehahtti vuogi mielde. Láhkanjuolggadusa gáibádusat sisdollui ja hápmái leat vuđoleappot čilgejuvvon NS 11032, čuoggás 7 ja 8.
Norgga láhkanjuolggadusaid vuođul lea dus maid vuoigatvuohta dieđuide mat gusket beasatlašvuhtii terminálain ja stašuvnnain. Dieđut ee. bissovaš ja gaskaboddosaš cakkiin ja hástalusain go olmmoš boahtá bussii dahje vuolgá busses eret.
3.6 Váiddameannudeapmi
Lága vuođul dus lea vuoigatvuohta váidit, vuosttažettiin fievrrideaddjái.
Sáhtát lohkat eanet vuoigatvuođaidat birra Fievrridanváiddalávdegotti siidduin.
Váiddaáigemearri lea dál ovtta jagi maŋŋil go leat ožžon vástádusa fievrrideaddjis. Fievrridanváiddalávdegoddi sáhttá lága vuođul ja Fievrrideaddji mátkkoštaneavttuid/fievrridannjuolggadusaid vuođul mearridit áššiid mat gusket du vuoigatvuođaide.
Sámegillii ođamashttojuvvon 23.03.2026
Samisk versjon oppdatert 23.03.2026